» Talot kertovat

Talojen tarinoita

Keräämme tähän tarinoita Skatan taloista. Ne voivat olla tarinoita joita olet kuullut kerrottavan tai jotakin mitä olet itse kokenut. Yhtä jännittävää on kuulla kokemuksistasi ja havannoista joita olet tehnyt remontoidessa taloasi. Annetaan talojen kertoa tarinaansa! 
 
Otathan yhteyttä Skatayhdistyksen hallituksen jäseneen ja annat tarinasi meille mieluiten sähköisessä muodossa. Kiitos!
» Hallituksen yhteystiedot

NICKLININ TALO
Hämeenkatu 23
Lukkari Gustav Nicklin rakennutti vuonna 1824 Kanavapuistikon ja Runeberginkadun kulmaan ”Nicklinin talon”, joka sijaitsee nykyisin Mariankadun varrella Aleksanterinpuiston eteläreunalla. Talo edustaa tuolle ajalle tyypillistä kustaviaanista tyyliä. Kaupunki tuhoutui suurelta osin vuonna 1835 raivonneessa tulipalossa, mutta Nicklinin talo säästyi palolta, koska kanava teki mutkan juuri sen edessä ja esti tulen leviämisen. Talo on toiminut asuntona, toimistotiloina, talonmiehenasuntona ja varastona, kunnes 1980-luvun alussa joukko liikemiehiä osti sen rakentaakseen tontille uuden liikerakennuksen (nyk Dressman).
Pietarsaari sai samoihin aikoihin, vuonna 1984, kyseenalaista huomiota Nicklinin taloa vastapäätä sijainneesta ns Fontellin talosta, joka ehdittiin sekä purkaa että polttaa ennen kuin suojelupäätös lääninhallituksesta saavutti kaupungin herrat. Siten Pietarsaarenseudun Luonto ry:n kiinnostus ja aktiivisuus Nicklinin talon pelastamiseksi sai suopean vastaanoton niin kaupunginmuseolta ja museovirastolta kuin myös liikemiehiltä, jotka lahjoittivat talon yhdistykselle. Ainoa ehto oli, että talo siirrettäisiin kiireesti pois uuden liikerakennuksen tieltä.
Talolle järjestyi tuota pikaa edustava tontti Hämeenkatu 23:sta Skatan kaupunginosasta. Purku- ja siirtoprojekti oli teknisesti ja taloudellisesti vaativa operaatio ja annettu aikaraja tuntui tulevan liian nopeasti vastaan. Talon siirtoa hirsi hirreltä oli jo alettu valmistella, kun uutisista kuultiin ja nähtiin, että Pasilan vanha rautatieasema siirrettiin kokonaisena hirsikehikkona radan varresta noin 500 m päähän Veturitorille. Tästä innostuneena myös täällä päätettiin ryhtyä moiseen uhkarohkeaan yritykseen, joka vaiherikkaiden tapahtumien kautta päättyi kuitenkin onnellisesti Aleksanterintorin laidalle 15.-16.10.1984 välisenä yönä - kaksi viikkoa ennen annettua takarajaa.
Jos siirto olikin tapahtunut pakon edessä varsin nopeasti, niin valtava ja aikaa vievä työmaa oli Pietarsaarenseudun Luonnon väellä edessä. Ammattilaisia tarvittiin heti alkuun perustusten tekemiseen, jotta talo saatiin talveksi sijoilleen ja väliaikainen pressu katon virkaa hoitamaan. Vaurioilta ei täysin vältytty. Rahaa oli hankittava kaikin mahdollisin keinoin ja myös pankkilainan turvin. Museovirasto ja Kaupunginvaltuusto tukivat hanketta avustuksillaan. Rakennuslupa saatiin vasta seuraavana syksynä ja sitä jouduttiin muutamaan otteeseen pidentämään, kunnes vihdoin toukokuun lopussa vuonna 1993 päästiin juhlimaan Nicklinin talon vihkiäisiä.
Ilman Per-Ole Liljlundin uurastusta taloa tuskin olisi saatu koskaan käyttökuntoon. Hänen ansiostaan talo on kunnostettu hienovaraisesti 1800-luvun henkeen ja se tarjoaa nyt sekä emoyhdistykselleen että skatalaisille oivan kokoontumistilan. Pihan kunnosti vanhoihin puutarhoihin erikoistunut ja Koulupuiston puutarhurina toiminut Ann-Lis Stenmark. Vanhan ja huolella kunnostetun talon ja pihan ylläpito vaatisi edelleenkin luonnonsuojeluyhdistykseltä selvästi enemmän voimavaroja ja talkootyötä kuin mitä on käytettävissä. Siitä huolimatta yhdistys voi olla ylpeä saavutuksistaan myös kulttuuriperinnön vaalimisen saralla. Yhdistyksessä onkin todettu, että vanhojen rakennusten suojelu taitaa onnistua parhaiten, kun itse ryhtyy toimeen.

-Eeva-Kaarina Aaltonen 2017

Lähteet:

Liljelulnd, Per-Ole (1988): Nicklinska gården – vårt klubbuhus. 

Teolsessa: Årsbok 1988 ss 39 - 44. . Jakobstadsnejdens Natur rf- Pietarsaarenseudun Luonto ry.

Lehtileikkeet: Jakobstads Tidning 27.5.1993 ja Vasabladet 27.5.1993.